Broncos vs Raiders

Eli tällä viikolla olikin vastassa sitten viime vuoden sarjajoukkueiden Euroopan mestari Swarco Raiders Innsbruckista. 2009 menin Innsbruckiin tietämättä yhtään millainen joukkue on vastassa ja ajattelin, että meillä on mahdollisuus tässä pelissä. Pelin jälkeen tajusin, että eipä sillä valmistautumisella, mitä meillä Porvoossa oli niin sillä ei pärjää hyvin valmennettua joukkuetta vastaan. Jos kyseessä olisi ollut yksilöiden taisto niin olisi pelikin ollut paljon tasaisempi, mutta joukkueeseen kuuluu enemmän kuin 11 pelaajaa kentällä. Siihen kuuluu huoltajat, vesipojat, valmentajat, pelaajat ja fanit ja jotain meiltä puuttui. Mutta nyt paluu tähän vuoteen eli 2012 ja kertomusta menneestä viikosta peruskaavalla.

Vakavaa, vakavaa

MAANANTAI: Maanantai alkoi pelipäivän jälkeisellä kevyellä jumilla. Jumia lähdin hoitamaan salille treenaamalla yläkroppaa tietenkin hyvien alkuverryttelyjen jälkeen. 20min crossaria alkuun ja sitten vähän foamrolleria ja venyttelyjä. Sitten itse treenin kimppuun joka kulki hyvin ja tuntui siltä, että lauantaina saa moni itävaltalainen nahkahousu kyytiä kentällä. Treenin jälkeen oli aika lounastella ja lounaan jälkeen oli aika polttaa kaloreita kävelemällä kaupungilla, mutta jostain syystä kukaan ei halunnu kävellä mun kanssa joten menin itsekseni kävelemään ja päädyin aldiin ostamaan koko viikoksi vichyä, koska kuulin, että lauantaina Innsbruckissa olisi +30astetta. No loppu maanantai meni chillaillessa, koska maanantai oli ohi treenien osalta.
TIISTAI: Tiistai aamuna piti mennä salille treenaamaan jalkoja, mutta kun pääsin salin ovella huomasin, että saliranneke oli kotona ja ei kun mars mars kotiin hakemaan sitä. Kun sitten pääsin kotiin olin ihan läpimärkä, koska ulkona satoi vettä joten päätin, että menen salille vasta meidän iltapäivä palaverin jälkeen. No sitten torkuin aamun lounaaseen asti ja sieltä sitten palaveriin. Palaverin jälkeen menin salille ja lämmittelin taas kunnolla ja sitten tekemään kyykkyä. Viimeisessä sarjassa sitten jotain meni pieleen ja alaselkää vihlasi niin perkeleesti joten päätin jättää treenin kesken ja mennä hieman venyttelemään. Pelästyin tässä vaiheessa treeniä, että nyt sattui jotain tosi pahasti ja jätän joukkueen pulaan enkä pysty pelaamaan ollenkaan. No illan treenit olivat höpöhöpötreenit joten juuri ja juuri pystyin alaselkä säryltäni suoriutumaan niistä treeneistä. Minulla on siis todella alhainen kipukynnys ja sen takia otin iisisti koko treenin. Nukkuminen oli jatkuvaa heräilyä, koska kun vaihtoi asentoa niin selässä vihlasi.
KESKIVIIKKO: Keskiviikon ensimmäinen asia, jonka tein oli puhelimen etsiminen ja soittaminen lääkärille. Sainkin lääkärille ajan heti klo 08:30:ksi ja siellä sitten kärvistelin odottaen vuoroani. Seisominen oli tuskaa ja istuminen myös. Pahinta oli autoon meno ja poistuminen autosta. Lääkärisetä antoi minulle sitten Tramalia nesteenä ja pillereinä sekä Valiumia pillereinä ja vielä löi jonkin särkylääke piikin reiteen. Lääkkeiden jälkeen hän järjesti minulle vielä kolme fysioterapia sessiota, joista ensimmäinen olikin jo heti keskiviikkona. Keskiviikkona meillä oli taas palaveri, jossa sitten ilmoitin valmentajalle lääkärin tuomion eli en pysty treenaamaan illan treeneissä, mutta pelissä pystyn pelaamaan. Olinkin sitten koko keskiviikon ihan lääketokkurassa. Treeneihin menin katsojan roolissa ja sain tehtäväkseni kuvaushommat. Treenien jälkeen hieman tramalia ja valiumia ja uni tuli nopsasti ja sainkin nukuttua koko yön.
TORSTAI: Aamu alkoi tramalilla ja sen jälkeen olikin aika köpötellä fyssarin käsittelyyn. Fyssari, joka hoisi minua tiesi kyllä mitä tehdä ja sai selän vetreytymään hieman tai sitten se oli lääkkeiden vaikutuksen alkaminen. Ihan sama kumpi oli syy minun selän paremmalle tunteelle niin kiitoksia siitä. Lounaan jälkeen oli taas aika auttaa Contia hänen pyykkiensä pesemisessä. Pyykkien jälkeen oli aika palaverille, jossa käytiin taas kerran läpi videota vastustajista ja meidän aiemmista peleistä. Käytiin myös paperilla läpi mitä tullaan tekemään tässä lauantain pelissä. Palaverin jälkeen olikin aika valmistautua treeneihin, joissa kokeilin jo lääkkeiden vaikutuksen alaisena treenaamista ja se menikin ihan hyvin eikä ollut kipuja juuri lainkaan. Treenien jälkeen valiumia naamaan ja pää tyynyyn.
PERJANTAI: Perjantai alkoi todella aikaisella fysioterapialla, jonka jälkeen kysyin, että olisiko mahdollista päästä vielä seuraavana päivänä ennen Innsbruckiin matkaamista terapiaan, mutta valitettavasti fysioterapeutti  lähti lauantai aamuna aikaisin metsästämään. Perjantai meni sitten taas lääkkeitä popsien ja palavereja pitäessä meillä oli yksi aamupäivällä ja yksi iltapäivällä. Sitten oli vielä valmistava treeni illalla.

OL-miehiä ja DJ Wolfe

PELIPÄIVÄ: Lauantai alkoi taas lääkkeiden napostelulla. Sitten olikin aika hieman venytellä ja nauttia aamupalaa. Sitten pitikin mennä bussille, että ehditään ajoissa Innsbruckiin. Innsbruckiin kun saavuttiin mentiin suoraan hotellille, joka oli sama kuin missä 2009 Porvoon kanssa asuimme. Kun oltiin saatu kirjauduttua sisään olikin aika mennä lounaalle. Lounaan jälkeen menin pikaiselle päiväunelle, että on pelissä pirteä kuin peipponen. Päiväunien jälkeen olikin aika mennä pelikentälle ja valmistautua peliin teippauttamalla nilkat ja vaihtamalla kenkiin uudet napit. Kaiken tämän jälkeen aloitimme sitten lämmittelyt vaikka ulkona oli vielä lähemmäs +30astetta, mutta kuuluuhan lämmittelyt asiaan. Peli alkoi Innsbruckin hyökkäyksellä, jonka aikana he eivät saaneet mitään aikaan ja joutuivat luopumaan pallosta lentopotkulla ja kun meidän hyökkäys pääsi kentälle niin heti alkoi tapahtumaan ja pallo kulki vääjäämättömästi kohti innsbruckilaisten maalialuetta ja lopuksi saimme maalin aikaiseksi ja tämä kaava toistui koko pelin ajan eli Raiders ei onnistunut missään meidän kovaa puolustusta vastaan ja meidän oma hyökkäys oli liian tehokas heidän puolustukselleen.  Kun peli oli sitten ohi niin tulostaululla oli luvut 3-35 meidän hyväksi. Paikalla ollut 5000 päinen yleisö sai rahoilleen vastinetta viihdyttävällä pelillä ja minä sain kostoni. Oli hieno tunne seistä kentällä voittajana ja tietää, että juuri voitimme ns eurooppalaisen powerhousen. Pelin jälkeen muut menivät juhlimaan, mutta minä nappasin lääkkeitä ja menin nukkumaan, koska selkä kipeytyi pelin jälkeen.
SUNNUNTAI: Päätin aloittaa aamun ilman lääkkeitä vaikka selkä muistutteli itsestään, mutta halusin kokeilla, että ollaanko menossa parempaan vai ei. Aamiaisen jälkeen bussi lähtikin kohti kotia. Kotiin päästyä mentiin Mark:in kanssa joella käymään, koska hänen jalat oli ihan pirunmoisessa jumissa ja kylmä vesi auttaa jumeihin. Joen jälkeen palasimme kaupunkiin ja siellä oli juhlat käynnissä ja menimme juhlimaan ja nyt minäkin pystyin ottamaan oluen jos toisenkin ja kolmannen ja monta lisää. Sitten jossain vaiheessa iltaa tulin ärripurriksi ja kävelin kotiin ja menin nukkumaan.

Swarcon tsirppoja

MAANANTAI: Aamu alkoi tajuttomalla krapulalla, joka ei kyllä ollut yhtään iloinen yllätys eikä toivottu eli en voinut/uskaltanut ottaa lääkkeitä vaikka selkää särkikin. Aamu meni sängyssä laamaillessa ja sitten olikin aika vääntäytyä lounaalle. Lounaan jälkeen pikaiset päiväunet ja sitten ulko uima-altaille chillailemaan, koska ulkona oli erittäin hyvä ilma vaikka mieluummin olisin halunnut ulkona kauhean sateen, koska krapulat on aina mukavampia sateisina päivinä kuin hienoina aurinkoisina päivinä. Altailun jälkeen käytiin kaupassa hakemassa ruoka-aineita tälle viikolle. Sitten alkoikin pelin katseleminen ja muisteleminen. Peli tuli raiderstv.at:sta ja oli kyllä paskaa selostusta. Selostajista toinen oli Itävallan jefuliiton puheenjohtaja ja se oli ihan susi selostajaksi. Sitten olikin aika mennä nukkumaan.

Tällä viikolla sitten pitäisi hoitaa selkä kuntoon ja kurmuuttaa Zurich Renegadeseja oikein kunnolla, koska he ovat kettuilleet meille koko kauden ja meidän on pelattava täydellinen kausi ja nauttia tuplamestaruudesta kun siihen on mahdollisuus. Tämä joukkue tullaan muistamaan ainakin täällä Churissa pitkään.
kuvat on otettu sport heuten sivuilta.