MUN AIKAKAUSI

Kerrataans kaikille miten tänne on päästy. Aloitin jenkkifutiksen vuonna 2000 Helsinki Roosters nimisessä joukkueessa. Siitä asti olen sitä pelaillut välillä miettien harttareiden naulaan lyömistä, mutta vielä ainakaan en ole saanut sitä aikaiseksi. Mun päätavoite oli pelata 1 divarissa, mutta vielä en ole sinne päässyt. Vuosi 2000 pelasin kolmessa eri juniorisarjassa U21, U19 ja U17. U21-sarjasta tuli mestaruus, finaalissa en pelannut ollenkaan ja muutenkin kausi oli omalta osalta ihan vain lajiin sisälle pääsyä. U19-sarjassa sijoituimme kolmansiksi. U17-sarjasta ei ole muistikuvia juurikaan.

Kausi 2000 päättyi U21-mestaruuteen

Kausi 2001 hävittiin kaikki U21 pelit ja saimme koko kauden aikana tehtyä vain 12pistettä, jos oikein muistan. U19-sarjasta en muista sijoituksia tai miten pelit meni muutenkaan.

2002 oli kausi kun minut nostettiin edustusjoukkueeseen, en kauheasti päässyt kentälle, mutta kokemusta sain. U21-sarjassa sijoituimme kolmansiksi ja U19-sarjan sijoitus taisi olla kakkonen.

2003 kausi olikin sitten synkkääkin synkempi. U21-sarjassa oltiin neljäs, U19-sarjassa neljäs ja miesten sarjassa toinen. Miesten finaali oli omalta osalta järkyttävä katastrofi vastustajat tekivät, mitä ikinä halusivat minua vastaan. No pientä lohtua toi U19 PM-kulta kun finaalissa kaatui Ruotsi.

2004 U21 palattiin mestareiksi kuten myös miesten sarjassa. Miesten maajoukkue aloitti tappioputken Suomi-Ruotsi maaotteluissa ja se putki kesti aina herran vuoteen 2011 asti.

2005 en sitten enää pelannutkaan U21-sarjaa vaikka olisin siellä pystynytkin pelaamaan, mutta sain kunnian päästä pelaamaan NFL Europe liigaa ja joukkueeni oli Frankfurt Galaxy. Olin kuulemma nuorin suomalainen, joka kyseiseen liigaan pääsi pelaamaan. Oli aikamoista touhua sekin. Minä, kuka olin aina pelannut hyökkäyksen linjaa laitettiin nyt uudelle pelipaikalle pelaamaan sisempää laitahyökkääjää ja löntystelemään kuvioita sekä tiputtelemaan palloja. NFLE kauden jälkeen palasin Suomeen ja pelasin loput Vaahteraliiga pelit sekä EM-kisat, joissa sijoituimme pronssille.

2005 Frankfurt Galaxyssä #82

2006 pelasin taas NFLE:ssä ja päätin sen kauden päätyttyä, etten pelaisi kotimaista liigaa ollenkaan. NFLE:ssä joukkueeni oli taas Frankfurt Galaxy ja kausi päättyi meidän mestaruusjuhliin.

2007 Keväällä tein sopimuksen Lappeenranta Rajaritarien kanssa. Kevät kului taas NFLE:ssä, mutta joukkue vaihtui Frankfurt Galaxystä Rhein Fireksi. Rhein Firen RB:t ja TE:t mun osuus tulee jossain minuutin kohdilla. Kauden jälkeen ei kutsunutkaan Vaahteraliiga vaan itse NFL, jonne pääsin kokeilemaan turisteilua. Elämä New York Jetsien turistina ei aina ollut helppoa. Oli henkisesti yksi raskaimpia kausiani. Tunsin itseni miltein joka päivä täysin hyödyttömäjsi ja välillä halusin palata kotoiseen Suomeen kesken kaiken.

2007 Rhein Firessä #89

Noh sitten kausi 2008 alkoi paluulla Suomeen ja sitten mentiinkin koko kevät erilaisilla leireillä Englannissa ja Espanjassa, mutta loppujen lopuksi päädyin pelaamaan Suomeen ja Helsinki Wolverinesiin. Kun hyppäsin Wolverinesien matkaan joukkueen rekordi oli 1-4 ja joukkue vaikutti jäävät ulos playoffseista, mutta sitten kelkka kääntyi ja päädyimme rekordiin 7-5. Se oikeutti paikkaan playoffseissa, mutta siellä ei sitten vauhti enää riittänytkään ja hävisimme Porvoossa Butchersille. Kauden sijoituksen jääden näin ollen neljänneksi.

2009 vaihdoin joukkueen Helsingistä Porvooseen ja tuloksena EFL liigan neljäs sija sekä Vaahteraliigan mestaruus. Kauden aikana pelasin vain kourallisen pelejä, jotenkin olin loppu koko lajiin.

2010 aloitimme EFL-liigan suoraan neljännesvälierästä ja vastaan tuli Berlin Adlers, joka suorastaan tuhosi meidät. He olivat vaan paljon kovempia ja pelaajamateriaali oli laajempi. Noh, siihen loppui meidän taival EFL:ssä ja edessä oli enää pelit kotimaan liigassa ja yllätys yllätys taas Porvoo vei mestaruuden, joka oli sille jo kuudes perättäinen.

2011 oli aika jättää Suomi taakse ja suunnata itse ihmemaahan eli Sveitsiin ja siellä Graubundenin kantonin pääkaupunki Churiin ja joukkueeseen nimeltä Calanda Broncos. Sveitsin liiga voitettiin ilman tappioita ja EFL:ssä pääsimme neljännesvälieriin asti, mutta sitten vastaamme osui Vienna Vikings, joka voitti meidät tasaisen ottelun päätteeksi. Kauden päätteeksi matkasimme maajoukkueen kanssa Ruotsiin ja katkaisemaan tappioputkea, jonka minä aloitin vuonna 2004. Tehtävä onnistui ja Ruotsi lyötiin numeroin 35-34.

2011 mestarijoukkueen importteja sekä omistaja

2012 palasin takaisin Sveitsiin ja samaan joukkueeseen, mutta tällä kertaa meitä ei voittanut kukaan ja voitimme kaksi mestaruutta. Minun tappioton putkeni kuitenkin päättyi syksyllä kun Ruotsin maajoukkue tuli Sonera Stadionille meidän vieraaksi ja tuhosi meidät. Ilkeitä nuo ruotsalaiset.

Mites se tuohon joutui

EFL mestareiden on helppo hymyillä

2013 siirryin Sveitsistä takaisin Suomeen ja Helsinki Wolverinesiin. Kausi alkoi kehnosti ja päättyi kehnosti kun hävisimme paikallisvastustaja Helsinki Roostersille Vaahteramaljassa ja sijoituimme häpeällisesti hopealle. Kauden päätteeksi oli aika taas lähteä ryöstöretkelle Ruotsiin kostamaan vuoden takainen nöyryytys ja kuinkas kävikään Ruotsi kaatui selvästi ja "poika" palasi Suomeen saunomaan.

2014 kaudesta en tiedä vielä, missä pelaan enkä muutakaan. Päätavoitteenani kuitenkin on mahtua maajoukkueeseen sekä taistella Suomen puolesta EM-kisoissa Itävallassa ja nostaa Suomi takaisin mitalikantaan. Sen takia ajattelin etten alkoholia nauti ennen kisoja. Se hidastaa palautumista ja saa pahoja asioita tapahtumaan itselle sekä läheisille. Kuka ikinä tuntee piston sydämessään niin tässä on haaste Ennen kisoja eikä kisojen aikana nautita alkoholia! Miltä kuulostaa?

MENNYT VUOSI 2013 & TULEVA VUOSI 2014

MUTTA TÄÄLLÄ ON OIKEUS VALITA

Kalle, minä, Matias & Miro

Vuosi 2013 oli ihan hyvä vuosi. Vai oliko? No tässä lyhyt kertaus minun vuoteeni. Tammikuu oli kylmä ja luminen kunnes pääsin kuun lopulla viikonlopuksi Istanbuliin.

Istanbuli & Hagia Sofia

Istanbul on hieno kaupunki ja sopivasti nähtävää, maistettavaa ja tunnettavaa.
Helmikuu alkoi paluulla Suomeen ja tv:n ääreen tuijottamaan Super Bowlia. Tietenkin tututtuun tapaan nukahdin viimeisen neljänneksen aikana, mutta sain kuitenkin voittajan selville heti pelin päätyttyä. Muuten helmikuu jatkui lumisena ja kylmänä.
Maaliskuu oli maaliskuu eikä siitä jäänyt mitään erikoisempia muistoja ehkä allekirjoitin silloin sopimuksen Helsinki Wolverinesien kanssa tai sitten aloitin harjoittelun heidän kanssaan silloin. No maaliskuun lopussa oli viikonlopun vietto Tampereella Tommi "saksan mestari" Pinnan läksiäisten muodossa.
Huhtikuussa oli sitten aika nostaa Tapiolan Honka koripallon ykkösdivarista Korisliigaan. En itse ehkä ollut tuossa nostamisessa niin kauhean isossa osassa, mutta kunnian otan kuitenkin.
Toukokuussa oli sitten aika aloittaa jefupelit ja millä tavalla ne aloitettiinkaan. Eka peli oli EFL-sarjaa ja vastaan tuli Tanskan mestarit Sollerod Golddiggers ja turpaanhan me saatiin. Toka peli oli hallitsevaa Suomen mestari Helsinki Roostersia vastaan ja mitä kävi no turpaan tuli taas. Huh huh ei se kausi ihan kauhean hyvin alkanut kun vielä ensimmäisessä runkosarjapelissä kohdattiin uudestaan Helsinki Roosters ja pataan tuli entistä kauheammin. No siinähän toi toukokuu sitten olikin.
Kesäkuu alkoi heti maajoukkueen harjoituspelillä ja vastaamme saimme Illinois Wesleyan University Titansit ja turpaan tuli 33-0. Eli nyt henkilökohtasta kautta oli takana 4 ottelua ja saldona 4 tappiota. Eikä siinä vielä kaikki, koska seuraa vastustajamme oli Vantaan Taft ja taas tuli kylmää kyytiä. Seuraava vastus olikin sitten helpompi ja siitä sitten saimme ykkösen voittosarakkeeseemme.
Sitten tulikin heinäkuu ja mitäs siellä tapahtui?

Fribailuu

No heinäkuussa kävin vähän viskelemässä frisbeetä eli aloitin eläköitymisen frisbeegolfin muodossa. Heinäkuussa olimme voittamattomia eikä kukaan voinut meille mitään.
Sitten tuli elokuu ja se alkoi heti tappiolla. Seinäjoen krokot olivat liian kovia meille ja ansaitsivat tämän voiton, olimmehan me kurittaneet heitä jo heinäkuussa ja tulisimme kurittamaan uudestaan matkallamme häviämään Vaahteramaljaa. Sitten tosiaan matkattiin Vaahteramaljaan eikä meillä ollut siellä mitään mahdollisuuksia Punakonetta vastaan ja hävisimme isonumeroisesti.

Pelleilyä kesken Vaahteramaljan

 Hopea on häpeä vaikka kyseessä olisikin vain jenkkifutis.Työtkin jatkuivat elokuussa.
Syyskuu toi jääkiekkokauden alun mukanaan. Syyskuu oli ja meni valmistautuessa Suomi-Ruotsi peliin.

Perinteinen tuplat takaa

Lokakuussa sitten käytiin viikonloppu vierailulla Ruotsissa. Tultiin, pelattiin, voitettiin ja poistuttiin. Tuossahan se reissu oli aika pitkälti. Menomatkalla Ruotsiin sain kaksi hienoa tuhkakuppia Vuoden Linjamies sekä All Star joukkue palkintoina. Ja olihan minulla syntymäpäivä. Kävin myös kävelemässä Nuuksiossa Sauli Niinistön kanssa.
Marraskuu oli synkkä ja sateinen. Marraskuussa käytiin suorittamassa vapaiden agenttien crossfit training camp 1 ja oli raskasta. Kiitokset Tuusula Crossfitille.

Free agent training camp #1

Joulukuu oli sateinen ja synkkä. Joulukuussa oli myös ensimmäinen maajoukkueleiri ja siellä oli oikein hyvä meno ja kovaa taistelua. Kävimme myös porukkalla suorittamassa free agent training camp 2:sen Tuusula Crossfitin tiloissa taas.

kesä

kolme hurjaa

"iloinen"

Nuuksio

poikien välissä

Ja sitten katsaus tulevaan vuoteen 2014. Tulossa on hiihtoloma, Sotshin olympialaiset, jenkkifutiksen em-kisat, jääkiekon mm-kisat, jalkapallon mm-kisat, uuden joukkueen valinta sekä kaikkea muuta mielenkiintoista. Tässä olikin sitten erittäin laaja katsaus tulevaan vuoteen. Nauttikaahan enempi ja sotikaa vähempi. Kuka jaksaa riidellä kun voi rakastaa?


Kuvat on lainattu ties keneltä ja mistä. Ainakin kiitoksia menee Touchdown.fi, Sami Rannan sekä CrossFit Tuusulan suuntaan.