 |
| Pikku-Iiro ja maan matoset |
Tervehdys arjen sankarit. Tässä tulee taas semi hyvää läpändeerusta tai oikeestaan aika huonoa. Alkuvuosi meni pähkäillessä, missä päin Suomea/maailmaa sitä tänä vuonna pelaa. Kaikki Vaahteraliigajoukkueet olivat valideja vaihtoehtoja. Lopulta minä, Vici, ja Aaro päädyttiin
Helsinki Roostersiin pitkien pohdintojen jälkeen enkä ainakaan minä ole katunut ollenkaan sen verta hyvää menoa on treeneissä ollut. Alkuun meillä on jefua raskaammat treenit, joista on hyötyä joka pelipaikalle. Treeniympäristö on hyvin kilpailullinen ja hyvä tapa kehittyä on taistella, joka downilla eikä ottaa huileja.
 |
| Kukonpoika-Iiro |
Tästä kaudesta on tulossa pitkä, jos mahdun maajoukkueeseen pelaamaan em-kisoja. Em-kisoissa pelejä tulee huimat 3, Vaahteraliigassa 12-14 ja Ifaf-liigassa 2-4 sekä sitten on vielä Suomi-Ruotsi-maaottelu eli yhteensä mahdollisuus vääntää 22 peliä kauteen, mikä on huimasti enempi kuin viime vuonna(16). Eli nyt on aika laittaa fysiikka jonkunlaiseen kuntoon, että jaksaa joka pelin läpi ilman loukkaantumisia. Tavoite on kolme mitalia ja huippua olisi, jos kaikki olisivat niitä kirkkaimpia, mutta se vaatii paljon työtä, onnistumisia ja hivenen tuuria. Lomailuun ei ole aikaa saati sitten loukkaantumisiin ennen kauden alkua. Alkoholia en ole juonut ollenkaan tänä vuonna ja tarkoitus on olla juomatta sitä ennen kuin em-kisat ovat ohi.
 |
| Totuus? |
Iisipiisi! Tällä hetkellä on päällä myös toinen haaste, mikä on tulossa loppuun ihan kohta puolin eli 40days 40nights haaste, mikä on varmaan tyhmintä hetkeen, mitä olen keksinyt. Tämä idea lähti saman nimisestä elokuvasta, jonka sattumalta katsoin ja päätin kokeilla onko se niin vaikeaa kuin elokuvassa annettiin ymmärtää. Ei ole! Mitäs muuta tähän vuoden alkuun on mahtunut??? No ainakin tuli jännättyä alle 20 vuotiaiden jääkiekon maailmanmestaruuskisoja etenkin finaalia Suomi-Ruotsi. Peli oli niin pirun jänskä, että meinasin tipahtaa tuolilta kesken kaiken. Suomi voitti jatkoajalla ja hiljensi Malmön eikä ruotsalaisten suunnittelemista mestaruusjuhlista tullut mitään. Hienoa kundit. Näiden karkeloiden jälkeen olikin vuorossa sitten Olympialaiset Sotsissa. Suomalaiset pärjäsivät ihan hienosti noissa kekkereissä tuloksena muutamia mitaleja, joista hienoin oli Sami Jauhojärven ja Iivo"melkein Iiro"Niskasen parisprintin kultainen mitali. Tämän hiihdon kuuntelin radiosta ja kiljuin kuin teinityttö, mutta se oli sen arvoista. Hiihdon voi kuunnella tästä:
miesten parisprinttifinaalin loppuhetket radiossa. Kyyneleet tulivat lopulta silmiin niin kuin tätä kuunnellessa pitäisi kaikille tulla. Jääkiekossa suomalaiset taistelivat hienosti niin miehissä kuin naisissa, mutta harmillisesti sieltä saatiin ainoastaan yksi mitali. Kävin olympialaisten jälkitunnelmissa sitten myös luovuttamassa verta ja saan jatkossakin luovuttaa. Ei ollut yhtään paha prosessi eikä aikaakaan kulunut itse verenluovutukseen kuin muutama minuutti. Suosittelen kaikkien luovuttavan verta, koska tuolla ympäri Suomea on apua tarvitsevia ihmisiä, joiden hengen tuollainen pieni teko saattaa pelastaa. Ainakin toivon niin. Tästä on sitten hyvä jatkaa kevättä kohden tulossa on nimittäin paljon hienoja urheiluhetkiä. Luvassa on jääkiekon mm-kisat, jenkkifutiksen em-kisat ja jalkapallon mm-kisat kaikkia näitä voi seurata teeveestä tai sitten matkata paikan päälle. Yle näyttää jalkapalloilut, eurosport 2 näyttää pöhköpalloilut ja kiekot näkee, mistä lie. Tässä kevään mittaan koitan tehdä "haastatteluja" em-joukkueen hahmoista sekä oman jokkueeni miehistöstä. Saa nähdä mitä siitä tulee. Tuskaa luultavimmin.
 |
| Pakko taas muistuttaa!!! |
