sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

KAUSI AVATTU

Maajoukkue

Pitkästä aikaa taas raapustelen kasaan sanoja ja toivon, että saisin aikaan jotenkin ymmärrettäviä lauseita. Nyt on jenkkifutiskausi korkattu 8 ottelun määrällä, vaikka vaahteraliigaa on tullut tahkottua vasta yksi ottelu. Meidän ensimmäinen peli pelattiin Ruotsin Örebrossa Black Knightsia vastaan. Peli oli ihan kelpo temmellystä kauden ensimmäiseksi otteluksi. Black Knights sijoittui viime kaudella kakkoseksi Ruotsin Superserienissä, joka on vastaava liiga kuin kotimainen vaahteraliiga. Me matkustimme peliin laivalla ja bussilla. Peli päättyi meidän suhteellisen iisiin voittoon. Pelin jälkeen ajoimme Tukholmaan ja kävimme nukkumaan, että jaksamme vielä yhden yön matkata laivalla takaisin ihanaan kotimaahamme. Tukholman hotellissa meidän lisäksi oli muita itseään urheilijoiksi kutsuvia tyyppejä niistä ehkä vähiten tuntematon oli Jaromir Jagr.

Meidän toinen peli olikin sitten äitienpäivänä Seinäjoella. Olipas kivasti järjestetty turha preseason peli. Peliä pelattiin 4x12minuuttia ja me hävittiin, mutta ei mitään hätää sillä tuosta pelistä ei pisteitä herunut kummallekkaan, koska se oli ns. turha peli. Pelin jälkeisenä päivä sitten tapahtui jotain kummaa eli isoveljeni tuli takasin Suomeen matkaltaan, joka oli jo kestänyt 3vuotta ja 4kuukautta. Oli jo aikakin tulla takaisin vaikkei reissaamisessa mitään pahaa olekaan.
Kaasalainen kertoo tarinaa
Kolmas peli olikin sitten tärkeä peli ja vastaan asettui Helsingin aurinkoisella velodromilla Ruotsin edelliskauden mestari Carlstad Crusaders. Crusaders oli paljon kovempi vastus kuin Black Knights. Carlstad antoi meillä paljon harmaita hiuksia, mutta loppujen lopuksi me voitettiin ottelu. Pelin jälkeen käytiin vähän hengailemassa mäkelänrinteen uimahallin kylmäaltaassa sekä saunassa.
Saksa-Ruotsi peliä jännittämässä
Neljäs peli oli sitten taas turhaakin turhempi ottelu Kouvola Indiansin kanssa. Ottelu pelattiin taas helteessä ja se tiputteli pelaajia molemmilta joukkueilta. Peli pelattiin ja me voitimme, mutta taas oli kyseessä ottelu, josta ei pisteitä herunut, Olikohan tämä preseason, joku aivopieru vai olikohan siinä jotain ideaa??? Kuka tietää saa ilmoittaa.

Sitten alkoikin tositoimet eli maajoukkueen kanssa Pajulahteen valmistautumaan Itävallassa pelattaviin EM-kisoihin. Pajulahdessa oli Suomen parhaita pelaajia ja valmentajia sekä huolto oli myös huippua. Samalla kun alkoi valmistautuminen kentällä niin alkoi myös valmistautuminen kentän ulkopuolella. Huoltajat huolsivat ja sitten mukana oli myös erikoismiehet, jotka mittailivat omegawavelle meitä pelaajia ja raportoi valmennukselle, että miten pelaajat voivat. Tästä kaikesta oli hyötyä joukkueelle. Minulla tuo omegawave on ollut käytössä jo vuoden ajan ja voin todeta, että siitä on ollut paljon hyötyä treenaamisen kanssa. Isot kiitokset omegawaven väelle, että lähtivät mukaan tähän projektiin ja sain olla yksi koekäyttäjistä. Pajulahdessa oli hyvä fiilis jokkueessa ja joukkueesta ja homma toimi hyvin.
Omegawaveilua
Pajulahden jälkeen olikin aika siirtyä Itävaltaan ja meidän ensimmäiseen kaupunkiin eli St. Pölteniin. Meidän lisäksi St. Pöltenissä oli Saksa sekä Ruotsi. Saavuimme torstaina paikalle ja samantien viimeistelytreeneihin. Perjantai oli jo pelipäivä ja vastassa hallitseva Euroopan mestari Saksa. Peli alkoi ja hetken oli tasaista ennen kuin Saksa alkoi löytämään väyliä maaliin. Peli ei mennyt niin kuin oli suunniteltu ja jouduimme nopeasti muuttamaan meidän hyökkäyksen suunnitelmaa ja kun loppuvihellys tuli niin taululla oli 47-7 eli aikas tylyt numerot Saksan hyväksi. No sitten olikin aikaa yksi päivä valmistautua Ruotsi otteluun ja se käytettiin hyödyksi. Tiesimme, että Ruotsi on aina kova luu, mutta tiesimme, että me olemme kovempia luita. Ottelu päättyi meidän niukkaan 16-13 voittoon ja se meinasi sitä, että pronssiottelu kutsui meitä ellei Ruotsi tekisi St. Pöltenin ihmettä ja voittaisi Saksaa. Ihmettä ei tapahtunut vaikka Ruotsi laittoi Saksan tosi tiukille ja aiheutti paljon tuskaa meille, mutta lopulta Saksa tosiaan voitti ja me pääsimme pronssiotteluun. Ennen pronssiottelua meillä oli aikaa ottaa vähän iisimmin ja käveltiin jonkin verran hotellin ja jäätelöbaarin väliä sillä jäätelö oli toooosi maukasta.
Viuhahahtaja
Ennen pronssiottelua oli aika myös vaihtaa maisemaa ja siirtyä Wieniin. Wienissä sitten vedettiin vielä parit treenit ja sitten olikin aika laittaa kypärän nepparit kuntoon ja rymistellä kentälle hakkaamaan patongin purijoita. Peli oli tasaista vääntöä ainakin omasta mielestä ja kumpi vain olisi voinut voittaa ottelun, mutta vain toinen sen pystyi voittamaan ja tällä kertaa edessä oli surun kyyneleet. Ranska voitti ja minä ja muutamat muut vuodatettiin surun kyyneleitä. Aivan perseestä tuollainen häviäminen. Mutta olen ylpeä siitä, että sain olla mukana tuollaisessa porukassa ja vielä kerran pelata noin hienoissa kisoissa. Pronssiottelun häviäminen myös meinasi sitä, että ensi kesänä ei ole arvokisoja muuten kuin katsojan roolissa eli MM-kisat jäävät vain haaveeksi. Taas kerran Ranska oli Suomen ja MM-kisojen välissä. Kiitos kaikille pelaajille, valmentajille, huoltajille, lääkäreille, omegawaveille ja joukkueenjohtajalle, jotka mahdollistivat tämän hienon tapahtuman ja kokemuksen. Anteeksi kaikille, etten pystynyt sittenkään viemään joukkuetta sinne minne lupasin sen johdattaa.
Ketä meitä nyt oli? Balotelli, minä, Santtu & Ake
Kisojen jälkeen olikin aika palata Suomeen ja jatkaa jenkkifutista kotimaisessa liigassa. Meillä oli viikko aikaa huilata/treenata ensimmäistä vaahteraliigakoitosta varten. Ensimmäinen peli, mistä oli tarjolla pisteitä ja se oli Vantaan TAFTia vastaan Helsingin velodromilla. Pelipäivän sää oli jokseenkin kylmä ja vetinen. Peli ei kulkenut ollenkaan, mutta lopulta onnistuimme pusertamaan voiton. Minä pelasin ottelussa tutulla paikallani hyökkäyksen linjassa sekä hieman vieraammalla paikalla fullbackinä ja jouduin juoksentelemaan enemmän kuin normaalisti, mistä johtuikin sitten seuraavana aamuyönä koetut pohkeiden kramppaukset. Ei niin kivaa, mutta joukkuetta on autettava niin kuin valmentajat sen parhaaksi näkevät ja olihan se aikas kivaa oikeasti.
Edellinen viikonloppu meni pelejä katsellessa
Minä ennen Ranska peliä
Nyt onkin Juhannus päällä ja sitä viettelen yksinäni ja selvinpäin kotona ja rauhoitan mieltäni kaikesta. Maanantaina olisi sitten kauden toinen peli ja se onkin herkullinen paikalliskamppailu viime kauden seuraani Helsinki Wolverinesiä vastaan. Kaikki paikalle katsomaan, mitä tulee tapahtumaan. Wolveriinit toivat uuden jenkin avukseen ensimmäisen pelin jälkeen.


Kaikki kuvat ovat anastettuja ties mistä, enkä varmaan sais edes käyttää niitä, mut ei kai sen niin väliä.