maanantai 25. kesäkuuta 2012

Broncos vs Renegades

Cresta-järvi ja maisemat
Elikkä tällä viikolla vastaamme asettuu toinen puhtaan pelin joukkue ja tämän pelin jälkeen vain toinen voi olla ykkönen. Renegades on kylläkin väistellyt meitä ja se ei ole yhtään mukavaa ja nyt meidän ensimmäinen ottelu, joka olisi pitänyt pelata jo monia viikkoja sitten, mutta zurichiläiset eivät uskaltaneet pelata meitä vastaan niin ottelusta tuli No Contest. Mieluusti oltaisiin pelattu se peli ja föönattu niitä idiootteja. Näissä peleissä on vain se huono puoli eli kun tulee takaisin isosta voitosta niin kuin me vs Swarco ja nyt edessä tälläinen ns pilipali-peli niin yleensä näissä peleissä käy sitten huonosti eli hereillä pitää olla alusta asti.

TIISTAI: Tiistai alkoi hitaasti, mutta varmasti ja menin salille ja tällä kertaa jopa muistin salirannekkeen, mutta se johtui siitä, että tiesin, etten koskisi rautaan eikä se minuun. Pääasiassa vain jumppasin ja venyttelin ja kokeilin selkäni kestävyyttä ja ihan hyvin se toimi. Salin jälkeen jopa hölkkäsin kotio ja sitten nopeaakin nopeampi suihku ja sitten lounaalle. Lounaan jälkeen käytiin kahvittelemassa kavereisen kanssa ja matkalla kahville annoin kaverin katsoa minun kameraani ja kun hän oli antamassa sitä minulle niin eikös se pirulainen tipahtanut maahan, mutta tällä kertaa ei tullut muuta kuin pienen pieni naarmu muoviin. HUH. Kahvittelujen jälkeen sitten kotiin odottelemaan treenien alkua. Täällä Graubundenissa suljetaan ruohokentät vähän ennen heinäkuuta ja avataan taas uudestaan elokuussa, joten pääsimme treenaamaan turffille. Oli erilainen meininki ja treenit oli leppoisat ja vähän pelaajia paikalla, koska kuten kaikki tietää niin me ollaan kaikki "palkkasotureita" joita Suomessa "jefuhuoriksi" kutsutaan. Itävaltalaiset seurat uhkaavat nyt boikotoida ensi vuoden European Football Leagueta, jos tälläiset joukkueet voivat pelata siellä ja minä sanon pysykööt poissa, jos ei kiinnosta. Tällä viikolla laitan päivän kuunnelluimmat biisit tähän blogiin ja tässä ensimmäinen eli olen suomalainen. Ennen nukkumaan menoa otetut valiumit ei enää tipauta minua untenmaille nips naps vaan joudun oikeasti taistelemaan nukahtamisekseni.
KESKIVIIKKO: Keskiviikko aamu alkoi normaaliin tapaan eli hitaasti. Jotenkin olen alkanut nauttia nukkumisesta erittäin paljon ja mikäs siinä kun tietää, että jos herää aikaisin niin on vain enemmän aikaa tapettavaksi. Mutta kun kerran heräsin niin päätin katsoa, mitä lehdet kirjoittelevat Suomessa ja sitä samaahan se on päivästä toiseen jossain joku ajaa ihmisen kuoliaaksi, joku riehuu kännipäissään ja joku tappaa perheensä. Salilla oli sama meininki kuin maanantaina eli jumppaa ja venyttelyä ja selän testailua. Testailun jälkeen olikin aika alkaa musiikin popitteluun. Ja tässä on päivän kappale ja tällä kertaa se on herkistelyä. Kaiken tämän jälkeen oli lounaan aika jota seurasi as in tradition pieni kävely ja kahvittelu. Kahvien jälkeen oli aika kiiruhtaa fysioterapeutin luokse saamaan vielä hieman hoitoa selälle. Selkä alkaa olemaan ihan kunnossa nyt, mutta vielä en uskalla kauheasti riehua. Fysioterapian jälkeen katselin juutuubista videoita ja löysin sitten itselleni elokuvan katsottavaksi. Elokuva oli komedia ja erittäin stereotyyppinen eli löysin elokuvan nimeltä The Hebrew Hammer. Erittäin hauska elokuva. Sitten söin hieman pastaa ja lähdin Contin kanssa illanviettoon ja joukkoomme tuli myös Mark ja Andrew. Muutaman hörpyn jälkeen päätimme, että nyt on hyvä lähteä kävelemään kotio.
Conti & minä järvessä
TORSTAI: Torstai alkoi aikaisin ja salille lomps jumppaamaan selkää ja muutenkin raihnaista kehoa. Kyllä alkaa tässä vaiheessa kautta jo jäsenet huutamaan apua, mutta helposti jaksaa kun offarilla treenas sopivan kovaa. Salilla siis perusjumppa ja sitten hölkäten kotiin, joka on noin 400metrin päässä salilta. Sitten oli aika lounaalle. Salilla sovimme Mark:in, Andrew´n ja Contin kanssa, että lounaan jälkeen lähdetään suoraan Cresta järvelle ja se oli erittäin hyvä päätös. Crestasee eli Cresta-järvi on erittäin kaunis järvi keskellä metsää vuori-maisemissa. Vesi oli tosi kirkasta ja sopivan lämmintä uimiseen. Päivä oli aurinkoinen ja saatiin nauttia uskomattomasta maisemasta. Vedessä oli pikkuisia ja isompia kaloja sekä pieniä järvirapuja. Siellä ne loksutteli saksiaan ja tuijotteli meitä. Totesimme, että tuonne järvelle pitää mennä uudestaan tai sitten sen läheiselle Cauma-järvelle, joka on kuulemma paljon hienompi kuin Cresta-järvi. Cresta-järvellä olon jälkeen palasimme takaisin Churiin ja valmistautumaan illan treeneihin. Treenit alkoivat ja niiden piti kestää sen puolitoista tuntia, mutta yllättävä rankkasade ja kohti tuleva ukkosrintama antoi meidän treenaata ainoastaan tunnin, jos edes sitäkään. Treenien lopussa kuulimme joukkueelle huonon uutisen eli puolustuksenlinja-/erikoisjoukkuevalmentaja/ystävä Dave Banks sai erittäin hyvän työtarjouksen Amerikasta ja joutui lähtemään perjantai aamuna takaisin USA:han. Toivon onnea ja menestystä Davelle uuteen työhönsä. Joten treenien jälkeen päätimme käydä jäähyväisoluelle ja jutustella. Jotkut jäivät sitten juomaan enempi oluita, mutta minä otin auton ja ajoin kotiin, koska minulla oli seuraavana aamuna fysioterapiaa. Torstain kappale on sanoitukseltaan erittäin synkkä eli balladi.
Conti Cresta-metsässä ja Andrew näkyy kanssa
PERJANTAI: Perjantai alkoi siis aikaisella heräämisellä ja kävelyllä salille, jossa käyn fysioterapiassa. Perjantaina olikin sitten uutta tiedossa ja selkään iskettiin muutama akupunktioneula. Neulojen pistot tuntuivat vähän, mutta sen jälkeen ei edes tiennyt, että selässä oli neula. Terapian jälkeen olikin aika sitten mennä poreammeeseen lokoilemaan, saunomaan ja takaisin poreammeeseen. Sitten olikin aika lähteä ostamaan kaverille uusi aurinkotuoli, koska noin kuukausi sitten hajotin sen kun Suomi hävisi Venäjälle jääkiekon mm-kisojen välierässä, mutten hajottanut sitä suutuspäissäni vaan ihan sen takia, että olin liian lihava siihen tuoliin. Kaiken tämän jälkeen oli aika mennä kotio ja siivota asuntoa ja järjestellä tavaroita niin, että organisoitukaaos katosi. Sitten oli taas lounaan vuoro. Lounaan jälkeen matkasin kotiin, mutta matkalla poikkesin jäätelölle. Ai, että oli hyvää. Kotiin päästyä oli kahvin vuoro ja sitten salille. Salilta ruoan jälkeen treeneihin. Treeneistä nukkumaan. Päivän kappale, joka ei ole edes kappale, mutta kuunneltavaa kuitenkin Jimmy Carr.
PELIPÄIVÄ: Lauantai alkoi suht aikaisella heräämisellä ja elokuvan katselulla. Kahvia ja vichyä kului leffan aikana paljon. Elokuva oli Safe, jota pääosittaa Jason Statham. Elokuvan jälkeen olikin aika lähteä kannustamaan meidän junioreita, mutta ikävä kyllä he hävisivät ja tippuivat pleijareista. Oma peli oli alkamassa ja kiinnostus tasan nolla. Ei kiinnostanut pelata ei niin yhtään, mutta tätä tää Sveitsin liiga on. Kun ei ole mielenkiintoisia pelejä luvassa niin ei saa itsestään tehoja irti. Kun peli alkoi niin pikku hiljaa alkoi ymmärtämään, että Renegadesit ovat tulleet oikeasti voittamaan peliä ja meillä oli pitkä iltapäivä edessämme. Ensimmäinen draivi oli 3 ja ulos eli ei kauhean hyvin alkanut ei. Hitaasti alettiin heräämään peliin ja saatiin ohjakset paremmin käsiimme. Pakko sanoa, että Zurichillä on kova joukkue kasassa ja luultavasti kohtaamme heidät uudestaan sitten finaalissa, koska en usko yhdenkään toisen sveitsiläisen joukkueen pystyvän voittamaan Zurichiä. Peli päättyi 47-27 ja toisella puoliajalla Zurich jätti peluuttamattaan ykkösmiehiään ainakin puolustuksessa. Meillä tulee olemaan todella tiukkaa jatkossa etenkin kun pelataan Vienna Vikingseja vastaan. Pelin jälkeen oli aika lähteä kaupungille rentoutumaan pelikavereiden kanssa. Monet jättivät kuitenkin Churin ja lähtivät Zurichin yöhön ja minusta se oli vain hyvä, koska vakiopaikassamme oli paljon vähemmän tungosta. Kapakasta mukaan lähti oikein mukava retkituoli. Kappale pelipäivälle on oikea klassikko.
Cresta-järveä toisesta suunnasta
SUNNUNTAI: Sunnuntai alkoi odotuksella, että milloin joutuu poistumaan siivoojien tieltä, koska kerran viikkoon pitäisi siivoojien käydä meidän asunnot siivoomassa, mutta sitä koputusta ei koskaan kuulunut. No siitä harmistuneena sitten kuuntelin/katselin vähän stand up komiikkaan netistä ja sen jälkeen lähdin taivaltamaan kohti vanhaa kaupunkia ja siellä asuvia ystäviäni. Menin kyläilemään Steve "Poopy" Valentinon luona, joka pelaa vähän kaikkia pelipaikkoja joukkueessamme. Steve:n kanssa hengailtiin hänen asunnossa kunnes totesimme olevamme nälissämme, joten oli aika lähteä pitsalle. Pitsan jälkeen sitten takaisin vanhaan kaupunkiin ja moikkaamaan Glavic:in Markoa ja sieltä sitten kävellen kotiin. Hieman pelotti matkalla, koska taivas vaikutti siltä, että kohta voisi tulla vettä ja palion. Eipä sitä vettä sitten tullut. Illalla olikin sitten vuorossa jalkapalloa Englanti vs Italia ja tietenki peli meni niin kuin oletin eli mentiin arvontalaukauksiin ja Italia voitti.


Tämä onkin sitten play off viikko. Vastaan tulee Bern Grizzlies niin kuin viime vuonna. Kausi alkaa olemaan ohi täälläkin pikku hiljaa ja paluu Suomeen on edessä 31.7:ttä, mutta ennen sitä ehtii tapahtua vaikka mitä.

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Broncos vs Raiders

Eli tällä viikolla olikin vastassa sitten viime vuoden sarjajoukkueiden Euroopan mestari Swarco Raiders Innsbruckista. 2009 menin Innsbruckiin tietämättä yhtään millainen joukkue on vastassa ja ajattelin, että meillä on mahdollisuus tässä pelissä. Pelin jälkeen tajusin, että eipä sillä valmistautumisella, mitä meillä Porvoossa oli niin sillä ei pärjää hyvin valmennettua joukkuetta vastaan. Jos kyseessä olisi ollut yksilöiden taisto niin olisi pelikin ollut paljon tasaisempi, mutta joukkueeseen kuuluu enemmän kuin 11 pelaajaa kentällä. Siihen kuuluu huoltajat, vesipojat, valmentajat, pelaajat ja fanit ja jotain meiltä puuttui. Mutta nyt paluu tähän vuoteen eli 2012 ja kertomusta menneestä viikosta peruskaavalla.

Vakavaa, vakavaa
MAANANTAI: Maanantai alkoi pelipäivän jälkeisellä kevyellä jumilla. Jumia lähdin hoitamaan salille treenaamalla yläkroppaa tietenkin hyvien alkuverryttelyjen jälkeen. 20min crossaria alkuun ja sitten vähän foamrolleria ja venyttelyjä. Sitten itse treenin kimppuun joka kulki hyvin ja tuntui siltä, että lauantaina saa moni itävaltalainen nahkahousu kyytiä kentällä. Treenin jälkeen oli aika lounastella ja lounaan jälkeen oli aika polttaa kaloreita kävelemällä kaupungilla, mutta jostain syystä kukaan ei halunnu kävellä mun kanssa joten menin itsekseni kävelemään ja päädyin aldiin ostamaan koko viikoksi vichyä, koska kuulin, että lauantaina Innsbruckissa olisi +30astetta. No loppu maanantai meni chillaillessa, koska maanantai oli ohi treenien osalta.
TIISTAI: Tiistai aamuna piti mennä salille treenaamaan jalkoja, mutta kun pääsin salin ovella huomasin, että saliranneke oli kotona ja ei kun mars mars kotiin hakemaan sitä. Kun sitten pääsin kotiin olin ihan läpimärkä, koska ulkona satoi vettä joten päätin, että menen salille vasta meidän iltapäivä palaverin jälkeen. No sitten torkuin aamun lounaaseen asti ja sieltä sitten palaveriin. Palaverin jälkeen menin salille ja lämmittelin taas kunnolla ja sitten tekemään kyykkyä. Viimeisessä sarjassa sitten jotain meni pieleen ja alaselkää vihlasi niin perkeleesti joten päätin jättää treenin kesken ja mennä hieman venyttelemään. Pelästyin tässä vaiheessa treeniä, että nyt sattui jotain tosi pahasti ja jätän joukkueen pulaan enkä pysty pelaamaan ollenkaan. No illan treenit olivat höpöhöpötreenit joten juuri ja juuri pystyin alaselkä säryltäni suoriutumaan niistä treeneistä. Minulla on siis todella alhainen kipukynnys ja sen takia otin iisisti koko treenin. Nukkuminen oli jatkuvaa heräilyä, koska kun vaihtoi asentoa niin selässä vihlasi.
KESKIVIIKKO: Keskiviikon ensimmäinen asia, jonka tein oli puhelimen etsiminen ja soittaminen lääkärille. Sainkin lääkärille ajan heti klo 08:30:ksi ja siellä sitten kärvistelin odottaen vuoroani. Seisominen oli tuskaa ja istuminen myös. Pahinta oli autoon meno ja poistuminen autosta. Lääkärisetä antoi minulle sitten Tramalia nesteenä ja pillereinä sekä Valiumia pillereinä ja vielä löi jonkin särkylääke piikin reiteen. Lääkkeiden jälkeen hän järjesti minulle vielä kolme fysioterapia sessiota, joista ensimmäinen olikin jo heti keskiviikkona. Keskiviikkona meillä oli taas palaveri, jossa sitten ilmoitin valmentajalle lääkärin tuomion eli en pysty treenaamaan illan treeneissä, mutta pelissä pystyn pelaamaan. Olinkin sitten koko keskiviikon ihan lääketokkurassa. Treeneihin menin katsojan roolissa ja sain tehtäväkseni kuvaushommat. Treenien jälkeen hieman tramalia ja valiumia ja uni tuli nopsasti ja sainkin nukuttua koko yön.
TORSTAI: Aamu alkoi tramalilla ja sen jälkeen olikin aika köpötellä fyssarin käsittelyyn. Fyssari, joka hoisi minua tiesi kyllä mitä tehdä ja sai selän vetreytymään hieman tai sitten se oli lääkkeiden vaikutuksen alkaminen. Ihan sama kumpi oli syy minun selän paremmalle tunteelle niin kiitoksia siitä. Lounaan jälkeen oli taas aika auttaa Contia hänen pyykkiensä pesemisessä. Pyykkien jälkeen oli aika palaverille, jossa käytiin taas kerran läpi videota vastustajista ja meidän aiemmista peleistä. Käytiin myös paperilla läpi mitä tullaan tekemään tässä lauantain pelissä. Palaverin jälkeen olikin aika valmistautua treeneihin, joissa kokeilin jo lääkkeiden vaikutuksen alaisena treenaamista ja se menikin ihan hyvin eikä ollut kipuja juuri lainkaan. Treenien jälkeen valiumia naamaan ja pää tyynyyn.
PERJANTAI: Perjantai alkoi todella aikaisella fysioterapialla, jonka jälkeen kysyin, että olisiko mahdollista päästä vielä seuraavana päivänä ennen Innsbruckiin matkaamista terapiaan, mutta valitettavasti fysioterapeutti  lähti lauantai aamuna aikaisin metsästämään. Perjantai meni sitten taas lääkkeitä popsien ja palavereja pitäessä meillä oli yksi aamupäivällä ja yksi iltapäivällä. Sitten oli vielä valmistava treeni illalla.
OL-miehiä ja DJ Wolfe
PELIPÄIVÄ: Lauantai alkoi taas lääkkeiden napostelulla. Sitten olikin aika hieman venytellä ja nauttia aamupalaa. Sitten pitikin mennä bussille, että ehditään ajoissa Innsbruckiin. Innsbruckiin kun saavuttiin mentiin suoraan hotellille, joka oli sama kuin missä 2009 Porvoon kanssa asuimme. Kun oltiin saatu kirjauduttua sisään olikin aika mennä lounaalle. Lounaan jälkeen menin pikaiselle päiväunelle, että on pelissä pirteä kuin peipponen. Päiväunien jälkeen olikin aika mennä pelikentälle ja valmistautua peliin teippauttamalla nilkat ja vaihtamalla kenkiin uudet napit. Kaiken tämän jälkeen aloitimme sitten lämmittelyt vaikka ulkona oli vielä lähemmäs +30astetta, mutta kuuluuhan lämmittelyt asiaan. Peli alkoi Innsbruckin hyökkäyksellä, jonka aikana he eivät saaneet mitään aikaan ja joutuivat luopumaan pallosta lentopotkulla ja kun meidän hyökkäys pääsi kentälle niin heti alkoi tapahtumaan ja pallo kulki vääjäämättömästi kohti innsbruckilaisten maalialuetta ja lopuksi saimme maalin aikaiseksi ja tämä kaava toistui koko pelin ajan eli Raiders ei onnistunut missään meidän kovaa puolustusta vastaan ja meidän oma hyökkäys oli liian tehokas heidän puolustukselleen.  Kun peli oli sitten ohi niin tulostaululla oli luvut 3-35 meidän hyväksi. Paikalla ollut 5000 päinen yleisö sai rahoilleen vastinetta viihdyttävällä pelillä ja minä sain kostoni. Oli hieno tunne seistä kentällä voittajana ja tietää, että juuri voitimme ns eurooppalaisen powerhousen. Pelin jälkeen muut menivät juhlimaan, mutta minä nappasin lääkkeitä ja menin nukkumaan, koska selkä kipeytyi pelin jälkeen.
SUNNUNTAI: Päätin aloittaa aamun ilman lääkkeitä vaikka selkä muistutteli itsestään, mutta halusin kokeilla, että ollaanko menossa parempaan vai ei. Aamiaisen jälkeen bussi lähtikin kohti kotia. Kotiin päästyä mentiin Mark:in kanssa joella käymään, koska hänen jalat oli ihan pirunmoisessa jumissa ja kylmä vesi auttaa jumeihin. Joen jälkeen palasimme kaupunkiin ja siellä oli juhlat käynnissä ja menimme juhlimaan ja nyt minäkin pystyin ottamaan oluen jos toisenkin ja kolmannen ja monta lisää. Sitten jossain vaiheessa iltaa tulin ärripurriksi ja kävelin kotiin ja menin nukkumaan.
Swarcon tsirppoja
MAANANTAI: Aamu alkoi tajuttomalla krapulalla, joka ei kyllä ollut yhtään iloinen yllätys eikä toivottu eli en voinut/uskaltanut ottaa lääkkeitä vaikka selkää särkikin. Aamu meni sängyssä laamaillessa ja sitten olikin aika vääntäytyä lounaalle. Lounaan jälkeen pikaiset päiväunet ja sitten ulko uima-altaille chillailemaan, koska ulkona oli erittäin hyvä ilma vaikka mieluummin olisin halunnut ulkona kauhean sateen, koska krapulat on aina mukavampia sateisina päivinä kuin hienoina aurinkoisina päivinä. Altailun jälkeen käytiin kaupassa hakemassa ruoka-aineita tälle viikolle. Sitten alkoikin pelin katseleminen ja muisteleminen. Peli tuli raiderstv.at:sta ja oli kyllä paskaa selostusta. Selostajista toinen oli Itävallan jefuliiton puheenjohtaja ja se oli ihan susi selostajaksi. Sitten olikin aika mennä nukkumaan.

Tällä viikolla sitten pitäisi hoitaa selkä kuntoon ja kurmuuttaa Zurich Renegadeseja oikein kunnolla, koska he ovat kettuilleet meille koko kauden ja meidän on pelattava täydellinen kausi ja nauttia tuplamestaruudesta kun siihen on mahdollisuus. Tämä joukkue tullaan muistamaan ainakin täällä Churissa pitkään.
kuvat on otettu sport heuten sivuilta.

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Broncos vs Gladiators II

Tällä viikolla siis kohdattiin Jim Nendelin valmentama Basel Gladiators toisen kerran. Koko viikkoon ei treenattu mitään, mitä Gladiaattorit tulevat tekemään vaan pelkästään keskityttiin tulevaan europeliin, jossa vastaan tulee Swarco Raiders. Kerran aiemmin olen ollut tässä samassa tilanteessa eli menossa pelaamaan semifinaalia Innsbruckiin Raidersien vieraaksi. 2009 hävittiin Raiderseille Porvoo Butchersien kanssa ja nyt olisi siis kostoretken paikka.
Näin hienolla kentällä me pelattiin
MAANANTAI: Aamu alkoi hieman eri tavalla kuin aiemmin eli jätin joogan väliin, koska en ollut henkisesti valmis joogaamaan vaan sen sijaan menin salille nostelemaan painoja ja rauta dominoi minua. Tämän kauden aikana rauta on tosiaan kyykyttänyt minua pahemmin kuin koskaan aiemmin ja se vähän harmittaa. Salin jälkeen perinteiseen tapaan lounaan kimppuun. Lounaalla sitten kuultiin ikävä uutinen kun meidän joukkueen hyökkäyksenlinjan valmentaja kertoi, että hän joutuu palaamaan jenkkilään, koska hänellä ei ollut minkäänlaista viisumia eli hänen aikansa laillisena oleskelijana tuli täyteen. Lounaan jälkeen menimme katsomaan hieman filmiä Graz pelistä ja sitten alkoi kävely kotiin. Ilta meni mukavasti neljän seinän sisällä kotona.
Junioreiden peli käynnissä. Lopputulos 7 - 7 koska täällä ei pelata hyökkäyskilpailuja

TIISTAI: Tiistai alkoi salijumpalla. Jumppaamisen jälkeen olikin aika mennä sitten taas lounaalle ja nyt meitä siis oli yksi vähemmän. Lounaan jälkeen olikin aika käydä ostamassa ruokaa loppu viikoksi. Ruokaostosten jälkeen oli aika mennä kotiin ja odotella treenien alkamista. Treenit menivät ihan kivasti, mutta aika heikosti oli porukkaa treenaamassa.
Minä ja Conti
KESKIVIIKKO: Keskiviikko alkoi sitten vähän laiskemman puoleisesti. Olin jo salin ovella, mutta tajusin, että minulla ei ole saliranneketta mukana joten lähdin sitten kävelemään takaisin kotiin hakemaan sitä ranneketta, mutten sitten jaksanut enää lähteä takaisin salille. Keskiviikolta salitreeni jäi väliin, mikä oli ihan hyvä sen verta tukossa olin. Lounaan jälkeen olikin aika hyökätä pyykkien kimppuun ja niiden kanssa taistellessa menikin koko ilta, mutta kyllä siinä jossain välissä ehti käydä kuitenkin kiertelemässä ostoskeskusta kevereiden kanssa. Ja sitten lisää pyykkiä.
Cranky Zazha
TORSTAI: Nyt sitä sitten olikin jo pakko mennä salille, koska oli hyvä fiilis. Salilla laitettiin jalat jumiin ja ne olikin jumissa sitten vielä pelissäkin. Lounas tuli ja meni. Lounaan jälkeen minä, Marko ja Mark mentiin kävelemään ympäri Churin keskustaa. Kunhan tapettiin aikaa ja juotiin hieman kokista tai jotain vastaavaa. Tämän kaiken ansiosta sain sitten kävellä kotiin, koska kyyti meni jo aiemmin. No sainpanhan ainakin aikaa tapettua enkä tullut hulluksi. Kotiin päästyä olikin sitten aika valmistautua treeneihin. Treenit meni tiistain kaavaa noudattaen eli vähän väkeä ja nopeat treenit.
Minä ja coach Walti
PERJANTAI: Perjantai alkoi taas sitten salijumpalla jota seurasi sitten tietenkin lounas. Lounaan jälkeen käytiin hieman kävelemässä keskustassa eli pyörittiin maksimissaan 20minuuttia ja sekin on paljon aikaa kun miettii tätä Churin keskustaa. Pyöriskelyn jälkeen mentiin sitten media marktiin, josta minä ostin sitten uuden kameran ja nyt saadaan joitain kuvia tähän blogiseen. Ostoksen jälkeen olikin aika tulla nopeasti kotiin ja kääntää televisio oikealle kanavalla, koska nyt se vihdoin alkoi eli JALKAPALLON EM-KISAT!!!!!! Avausottelu Puola vs Kreikka oli oikein miellyttävää jalkapalloa. Toista peliä en sitten nähnyt kun piti mennä treeneihin, ei hyvä. Treenien jälkeen katsomaan tulos illan toisesta pelistä eli Venäjä vs Tsekki ja niinhän siinä kävi, että Venäjä tuhosi Tsekin 4-1. Sitten katsoin vielä pari jaksoa tv-sarjaa Workaholics.
Pelien jälkeen sapuskaa
LAUANTAI: Lauantai aamu alkoi sitten jefutreeneillä, koska viikonloppuisin meillä on aina enemmän pelaajia paikalla, koska weekend warriorit tulevat paikalle. Treenien jälkeen nopeasti kotiin ja sitten junnutreeneihin vähän kattomaan hyökkäyksenlinjan ja longsnäpperin touhuja. Junnutreenien jälkeen olikin sitten aika mennä kotiin ja valmistautua illan jalkapalloiluihin. On se kyllä huippua kun nyt on jotain tekemistä joka illaksi muutaman viikon ajalle. Kuka vaan saa voittaa kisat kunhan ei Italia, Ranska, Englanti, Portugali eikä Espanja pärjää. Eli ihan kuka vaan saa voittaa. Menin sitten illaksi Marko Glavic:in luokse katsomaan molemmat pelit ja syömään vähän possupihvejä ai että oli hyviä pihvejä. Pelien jälkeen jouduin sitten kävelemään takaisin kotiin ja tietenkin ulkona tuli vettä niin perkeleesti. Kotiin päästyä kuivasin itseni ennen nukkumaan menoa.
http://football.sport-heute.ch/
PELIPÄIVÄ: Aamu alkoi klo 07 herätyksellä, mikä on sunnuntaille aivan liian aikainen. Sitten nopea aamiainen ja aamu tee ja kauhealla ryminällä bussille, että pääsee nukkumaan hieman lisää. Bussimatka oli ihan mukava eikä mitenkään paha. Pelipaikalle kun päästiin niin äkkiä hakemaan kahvia ja sitten juttelemaan Jim Nendelin kanssa. Ihmeteltiin Jimin kanssa Porvoon rämpimistä ja niille ketkä ei tiedä kuka Jim on niin hän valmensi Porvoossa 2010 ja 2011 eli pelasin hänen alaisuudessa yhden kauden, jonka lopussa Porvoo oli Suomen mestari. Ihmeteltiin sitä sekä kehuttiin Taftin ja Roostersin pelaamista. Suomessa sarjakin näyttää suht tasaiselta, mutta Porvoosta voisi heittää minun mielestä turisti importit pois, koska on olemassa vain yksi oikea JEFUTURISTI ja se olen minä. No peli sitten alkoi meidän hyökkäyksellä, mutta sitä ei kauaa kestänyt kun Gladiaattori nappasi pallon itselleen ja meidän hyökkäys joutui poistumaan kentältä. Kaikkien hämmästykseksi Basel rokotti meitä miltein heti ja he menivät johtoon, mutta sitä ei kauaa kestänyt kun me tasoitimme seuraavalla hyökkäysvuorolla ja sen jälkeen peli oli meidän dominointia ja voitto tuli 58-14 luvuilla meille. Pelin jälkeen kotimatka ja sitten telkkarin eteen katsomaan Kroatia vs Irlanti peliä, jonka Kroatia voitti 3-1. Pelin jälkeen olikin aika mennä nukkumaan.
Pettynyt hollantilainen!!!! Tanska 1 Hollanti 0
Tällä viikolla me pelaamme Swarco Raidersiä vastaan. Swarco tuhosi minun ja Porvoon unelman vuonna 2009 ja nyt en suostu häviämään. Tämä on henkilökohtaista. Tällä viikolla ei ole varaa virheisiin. Se on voiton paikka sillä tappio tietää kauden ennen aikaista loppumista ja sitä ei kukaan halua.

torstai 7. kesäkuuta 2012

Kuveja Portugalista

Elikkä näin tää taitaa mennä helepommin kuin sillai, että muokkaisin edellistä tekstiäni. Tässä nyt muutamia kuvasia. Toivottavasti kelepoo.
Minä pilaamassa kauniin maiseman

Maisema ilman mua

Kyllä Mark kovasti yritti surffaa muttei siit mitään tullu

Paikallisia vanhoja ukkoja

Minä ja pienet ihmiset

Lissabonin Jeesus-patsas

Maisemalla ei tosiaan ole omistajaa

Vesitaso

Joku tori, missä ei tavata jalkapallon EM-kisojen päätteeksi!!

Ratsumies

Ericeiraa itseään

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Pikkuloma ja Jets peli

Pikkuloma alkoi siis viime sunnuntaina. Vuosi sitten samoihin aikoihin oli myös pikkuloma, mutta se suuntautui Suomeen kun taas nyt oli kohteena Portugali. Kumpikin loma oli hyvä. Ensin piti siis päästä Italiaan tuonne tympeiden ihmisten maahan, koska lento Portugaliin lähti Milanosta. Ajomatka kesti kolmisen tuntia, ei paha. Lentokentällä käytiin syömässä nopeasti ja sitten olikin aika hypätä lentokoneeseen ja aloittaa matka Lissaboniin. Kun kone laskeutui ja päästiin ulos siitä putkesta niin oli aika alkaa etsimään kulkuyhteyttä Ericeiraan. Saatiin turisti-infosta tietää, että Ericeiraan menee bussi, mutta bussiasemalle pitää mennä taksilla. Kun päästiin bussiasemalle niin oli jo hieman nälkä ja jano joten suunnattiin Mark:in kanssa Lidliin, joka näkyi tien toisella puolella. Matkaan siis tarttui cashew-pähkinöitä ja olut. Bussimatka kesti sitten puolitoista tuntia ja matkaa oli n. 50km, joten aika hitaasti madeltiin. Ericeirassa sitten ei tiedetty yhtään missä meidän hostelli oli, onneksemme sitten törmättiin kylän ainoaan taksiin, joka sitten vei meidät oikeaan paikkaa näyttäen samalla koko kylän. Vihdoin ja viimein pääsimme hostelliin, joka oli oikeasti jonkun tyypin asunto, jota se vuokrasi ihmisille. No sitten olikin aika jo mennä nukkumaan, koska kello oli jo lähemmäs puolta yötä.
Maanantai aamu alkoi aikaisella heräämisellä kasin aikoihin ja sitten pitikin lähteä metsästämään aamukahvia ja muuta aamuun kuuluvaa. Lähdettiin kämpästä ulos ja otin kameran ulos taskusta ja sehän pirulainen tipahti käsistä ja meni riksräkspoks rikki eli ei niitä lupaamiani kuvia tule tähän kirjoitukseen. Pahoitteluni. Sitten metsästämään aamiaista. Päivä ei siis alkanut kauhean hyvin, mutta hyvä ruoka, parempi mieli. Ruoan jälkeen mentiinkin sitten rannalle, koska Mark halusi päästä surffaamaan. Mark surffaili ja mä löhöilin rannalla käryämässä. Jossain vaiheessa tuli sitten fiilis, että nyt pitää siirtyä varjon puolelle. Surffailun ja auringon palvomisen jälkeen oli aika mennä etsimään päivällistä, koska kello oli jo lähemmäs kuusi illalla eli oltiin rannalla seitsemisen tuntia. Päivällisen jälkeen oli aika lähteä etsimään Lidliä, jotta saisi hieman aurinkorasvoja sekä juotavaa kämpälle. No illalla sitten kun päästiin Lidlin kautta kämpälle niin huomasi oikein hienosti, mitä aurinko teki mulle, olin punanen ku hummeri tai pieni sika.
Tiistai alkoi vähä myöhäsemmällä herätyksellä, koska yöllä heräili jatkuvasti kun yritti löytää hyvää asentoa, jossa iho ei kärsinyt. Ei tehnyt paljonkaan mieli maata rannalla, mutta kyllä sinne rannalle mentiin ottamaan varjoa. Varjosta nauttimisen jälkeen oli aika kiiruhtaa lounaan kautta kämpille, koska oli tarkoitus matkata vielä iltapäivällä Lissaboniin. Kun bussimatka Lissabonista Ericeiraan kesti puolitoista tuntia niin taksi matka oli paljon paljon lyhyempi eli matkattiin 25minuuttia. Olihan taksi paljon kalliimpi kuin bussi, mutta saatiin ovi oven eteen. Hosteli Lissabonissa oli erittäin laadukas Equity point. Hosteliin kirjautumisen jälkeen oli aika suihkulle ja nopeille päiväunille. Päiväunien jälkeen lähdimme sitten etsimään päivällistä. Ennen kuin päästiin syömään niin saatiin kieltäytyä monesti kokaiinin ja hassiksen kauppaajilta. Itseasiassa koko reissu kieltäydyttiin kyseisistä aineista. Päivälliseksi syötiin kalaa. Ruokailun jälkeen oli aika tutustua paikalliseen yöelämään. Ensin käytiin nopeasti Hard Rock Cafe:ssa, aika vaisu paikka. Sen jälkeen lähdimme etsimään baarien täyttämää Bairro Alton kaupunginosaa ja se löytyi nopeasti. Sen jälkeen ilta olikin pelkkää mojitoa. Illan päätteeksi parit hampurilaiset purilaisten paistajalta.
Keskiviikko alkoi siinä klo 10 aikoihin virkeänä kuin peipponen. Aamupalan jälkeen olikin aika lähteä katsomaan paikallista linnaa, joka oli kyllä tutustumisen arvoinen. Linnan jälkeen olikin jo aika etsiä lounasta. Lounaan jälkeen oli sitten aika etsiä päähineita, koska aurinko paistoi niin pirun paahtavasti. Kun oli sopivat päähineet niin oli aika tutkia paikallista esplanadia. Käveltiin esplanadin päästä päähän ja sen jälkeen olikin aika suihkulle ja päiväunille. Unien jälkeen oli aika etsiä päivällistä ja sen jälkeen takaisin Bairro Altoon ja aika pitkälti nauttimaan mojitoista. Kaikkien mojitojen jälkeen oli aika mennä nukkumaan.
Herätys oli hieman ennen kymppiä, koska kympiltä piti kirjautua ulos. Ulostautumisen jälkeen olikin aika hakea aamiaista ja pyöriä ympyrää kylillä. Otettiin metro ruoan jälkeen ja mentiin jonnekkin puistoon. Puistoilun jälkeen lounaan kautta joki risteilylle. Risteily kesti 2,5h ja siinä näki vaikka mitä, mutta ikävä kyllä kamera oli hajalle niin en saanut kuvia. Pitää pyytää Mark:lta kuvat. Risteilyn jälkeen alkoi paskamainen kotimatka. Ensin odoteltiin bussia 40min kun sen olisi pitänyt tulla pysäkille aina 20min välein, noh otettiin taksi, että ehdittiin ajoissa kentälle. Kun päästiin takasin Milanoon niin ensin meidän parkkikortti ei toiminut ja jouduttiin miettimään jonkun aikaa sitä kunnes vietiin se parkkikeskukseen, jossa osattiin fiksata se kortti. Ajomatka alkoi hyvin, mutta sitten risteys josta meidän olisi pitänyt kääntyä oli suljettu ja siitähän se rumba sitten oikein alkoikin. Koitettiin sitten löytää kiertotietä kun autossa ei ole navigaattoria ja liikennemerkit Italiassa on aivan perseestä eikä kukaan osaa englantia. No kun sitten päästiin pois Italiasta ja oltiin jo 70km:n päässä Churista niin edessä oli uusi este kun yksi tunneli oli suljettu ja jouduttiin ajamaan pilkkopimeässä ylös vuorelle ja sitten taas alas. Tie vuoren huipulle ja alas oli kunnon spagettitietä tai näytti oikeastaa enempikin kuin oltaisiin ajettu käärmettä pitkin. Noh loppu hyvin kaikki hyvin. Pääsin nukkumaan klo 05:45 ja heräsin sitten klo 12, että kerkesin suihkussa käymään ja kahvit juomaan ennen lounasta. Lounaan jälkeen sitten salille ja siitä suoraan treeneihin eli siinähän se perjantai menikin.
Pelipäivä aka lauantai alkoi nopeilla kahveilla ja sitten salille treenaamaan, koska edessä oli yksi turha Sveitsinliigapeli. Salin jälkeen nopea suihku ja sitten katsomaan Bronkojen kakkosjoukkueen peliä, pelin jälkeen kenttä kasaan ja viemään tarvikkeita toiselle kentälle, jossa juniorit sitten pääsivät aloittamaan pelinsä. Ennen juniori peliä nopeasti aldin kautta kotiin syömään hieman ja sitten takaisin kentälle katsomaan junioreiden pelin loppu ja odottelemaan omaa peliä. Peli tuli ja meni, harmi vaan, että peli kesti liian kauan eikä kiinnostanut ei niin yhtään pelata. Oma peli meni ihan ketuiksi, mutta joukkue voitti. Pelin jälkeen kun muut menivät juhlimaan niin minä jäin kotiin katselemaan Trailer Park Boysseja. Sitten joskus klo 02 nukkumaan ja sitten olikin aika herätä sunnuntaihin.
Sunnuntaina olikin aika miettiä menneitä ja kysellä lauantai illan touhuista ja perustouhujahan siellä oli touhuiltu. Käytiin sitten Sashan, Contin, Steven ja Steven tyttöystävän Cassyn kanssa Walenseellä. Sitten päivälliseksi kävelin Arkadashiin megadurumille. AIJAIJAI että oli hyvää kebua. Sitten alkoikin ilta olla siinä ja oli aika mennä tutimaan.